TIISTAI

 

Mulla on sellanen loppumaton painajaisuni, jota näin taas viime yönä. Mä meen siinä unessa järven jäälle joulupäivänä. Lyön kairan jään läpi ja alan pilkkimään nenä jäässä. Sit ku alkaa tuntuu siltä, et saisin saalista, niin koko homma kääntyy ylösalasin. Yhtäkkiä mä oon siellä jään alla. Ainoo tie pois on se pieni pilkkireikä, mut jäällä on ahvenparvi, jotka kalastaa mua kebabrullalla sieltä pois. Harvinaisen typerä uni, mut aina kun herään unen jälkeen, tekee mieli kirjolohta. Töissä kerroin siitä ja ne pisti mut jollekin rikospsykologille. Tää terapeutti Riina Väsänen paukutti mulle kymmenestä käynnistä 5400 laskun. Perkele, ainoa mitä se unista sano, oli että mun pitää luopua omahyväsestä näkökulmasta ja kattoa asioita uudesta perspektiivistä. No sehän autto, ja vitut! Onneks tajusin kuitenkin joka käynnin yhteydessä tuikata sen kahvin sekaan ripulilääkettä. Taitaa Riinalla paukahtaa kovat piipusta, kun se seuraavan kerran pääsee ummetuksestaan. Miettiköt siinä sitten perspektiivejä.

 Tiistaiaamu käynnistyi kuitenkin lumivyöryn lailla koko Jaakkolan-Vainiolla. Valtakunnallinen tv-kanava herätti tänäkin aamuna koko paskamaan, ohjelmalla "Aamujuusto". Painajaisuni oli enää kaukanen muisto, nyt tätä silmähermon raiskaamista sai taas ihmetellä.

Jaakkolan-Vainion ulkopuolella ohjelma luokiteltiin johonkin sisustusohjelmien ja muppettien orgioiden välimaastoon. Kuitenkin tätä visuaalista ihmisten kidutusta tuijotti 99,8% koko maan asukkaista. Paska ohjelma. Mut ainut tähän aikaan aamusta. Harmillista, ohjelman takia aamupalakaan ei maistu.

 

Ehkä jos jättäis sen aamupalan väliin, keittäis pari kuppia kahvia ja lähtis töihin juomaan kahvia. Hyvä idea. Siellä ny varmaan sitä puuhaa riittää, kun se hullu naamariin sonnustautunu pelle aiheuttaa harmaita hiuksia.

Matkalla en kerkee miettiä mitään, kun saan radionkin toimimaan vasta aseman pihassa. Vois varmaan tulevaisuudessa joskus kävellä tän 200 metrin matkan töihin. Kai pitää vaan mennä sisälle ja jatkaa tätä masentavaa työviikkoa. Ainakin asemalla on helkkarin kova kuhina. Kaikki huutaa tai on muuten vaan niinku päänsä menettäneitä. Taas kerran mua vaan väsyttää ja mahaa särkee edelleen, sen vitun paskan takia, jonka pitäs auttaa turvotukseen. Ainoo mitä se on aiheuttanu, on aivojen turpoaminen. Matts näyttää olevan yhtä hymyä tuolla pöydänsä vieressä, pitää kysyä jos sen hymyn takaa löytyis tänään sitä buranaa.

-Huomenta.. Onko sulla Matts buranaa?

 

No eihän se jumalauta nää eikä kuule yhtään mitään, en kyllä tiedä miks. Se on nyt jostain niin sekasin, ettei saa henkeä.

-H, muistatko eilen kun kysyin sulta sitä yhtä asiaa?

 

Voi perkele, enhän mä tiiä mitä se multa kysy. Tässäkö se nyt tulee ilmi mihinkä oon lupautunut.

-Joo, tottakai muistan.. Mitä siitä?

-No, mä tein niinku sanoin ja sain lisävoimia tähän tutkimusporukkaan.

 

Lisävoimia..? No huh, mä jo aattelin pahempaa. Lisätyövoima ei oo koskaan huono juttu, mut Mattsin tuntien se on palkannu jonku idiootin. Matts on ainakin niin onnesta soikeena, et se näyttää tulevan koko ajan housuihinsa.  Mua ei kiinnosta muu, ku saada vaan tää mahakipu loppumaan.

-H.. Haluan esitellä uuden tutkijan sinulle. Tässä on Jot van den Hooga Hollannista.

-Onko sillä buranaa?

 

Ei tarvii kahta kertaa miettiä mikä Jot on miehiään, vastauksesta päätellen.

-Ei ole buranaa, eikä tule! Se on myrkkyä sielulle, eikä sitä saisi laskea vatsaan kun särkyä on siellä!

-Myrkkyä, just joo. Pidä sä huoli vaan omasta mahasta.

 

Tää herra anti-ibuprofeeni ei ilahduta mua niinku lottovoitto, pakko tähänkin paskaan on kuitenkin tottua. Ekalla silmäyksellä tosin olin jo sen hautajaisissa ja toisen räpsäyksen aikana unelmoin, et hakkaan puukengillä tulppaanipellon sileeks ja tuikkaan tuulimyllyt tuleen.

 

Jot oli ilmeisesti ensimmäinen, joka vapaaehtosesti haki meille töihin, ulkomailta ainakin. Jotilla oli tosi hyvät suositukset, mutta niillä suosituksilla se ois voinu pyyhkiä perseensä, koska tänne otetaan työntekijöitä sillä ehdolla, et ne vannoo osaavansa lukea. Jot oli surullisen kuuluisan tiedemiehen Jan Wandenwoffel-Flug Hoogan ainoa lapsi. Tämä niin sanottu tiedemies oli heittänyt päästänsä aivot roskikseen, kömpiessään mutsistaan pihalle. Sen keksinnöt oli täyttä seköpäisyyden ja epäkäytännöllisyyden harmoniaa. Keksintöjen huippua oli taskukokoon taittuva muuliansa ja hiilillä toimiva hierova mikroaaltouuni. Jep jep, semmonen keksijä-isukki. Jotain kertoo Jotin keksijä-faijan työhönpaneutumisesta se, että sen myspace-profiilissa paras kaveri on neliöjuuri.

 

Jot ei kuitenkaan seurannut isänsä jalajälkiä vaan kiinnostu rikoksista, etenkin niitten tekijöistä. Jot oli pari vuotta kimpassa Jaakkolan-Vainiosta kotosin olevan gootti-murhaajan Kirsin kanssa. Jot sai tän sekopään avulla koulutuksen rikosten maailmaan, sen jälkeen se kävi jonku vitun poliisien partion Luxemburissa ja sit se tuli tänne. Sen suurin murhe koko muutossa oli, et miten se saa sen muhkeet geisha-kuulat tullista läpi. Rauhaa rakastava Jot, sopi Jaakkolan-Vainion rikospaikka-asiantuntijoihin yhtä hyvin, kun hellehattu eskimolle. Eli, tän kahelin kanssa voi siimat mennä solmuun ja vielä sellaseen umppariin että hajoo pää.

Heti Jot oli kovaan ääneen pitämässä puhetta.

-Minä, Jot van den Hooga. Tulin tänne kaukaa taltuttamaan rikoksijoita!

-Niin, ai mitä kuksijoita?

 

Jot halus heti korjata sanomisiaan, punasena ku paprika.

-Siis pahoja henkilöitä..

-No, mut sehän on mukavaa. Onnea matkaan!

 

Jotilla ei ainakaan työt lopu kesken, ainakaan hetkeks. Naamaripellen kiinniottaminen voi olla vasta monen kuukauden päässä. Matts oli löytäny sieltä kämpästä jotain hiuksia ja muuta, en oikeen kuunnellu sitä eilen, ni meni taas ohi. Jos se nyt ois saanu jotain selvillekin, pitääpä kysyä.

-Matts, onko mitään uutta tästä hanurinsoittaja naamariveikosta?

 

Matts alko tärisee ku rikkinäinen jukeboxi.

-Joo! Analysoin eri tuloksia ja sain selville syväluotaavan kompensointi-menetelmän avulla, että kyseessä oli tahallinen vahingoittaminen, sekä että Sepeteus Jaakkola on tällä hetkellä pääepäilty.. Tulin myös siihen tulokseen videotodisteista, että tekijöitä on yksi ja sillä on naamari.

-No sehän me jo tiedettiin! Voi vitun pässi!

 

Meinas aivot kuolla hapenpuutteeseen vitutuksesta. Sitten tää rauhan puolustaja tuli siihen väliin vinkumaan.

-No, no! Toisen ihmisehenkilön haukkuminen, kertoo pahasta henkisestä olosta tai keliakiasta..

-Siis keliakiasta?! Mitä vittua se nyt liittyy siihen, et Matts on paska työssään?

-Sinun täytyy katsoa asioita yhdellä silmällä Horotsu.. Kun toinen näkee pahan, sulje se ja näet hyvää..

-Mistäs helvetistä mä tiedän kumpi on paha silmä?

 

Matts kuunteli tätä meidän väittelyä ja halus sen lopettaa, ettei kukaan vahingossa heitä henkseleitä seinään.

-Hei! Lopettakaa jo toi kinastelu! Meillä on paljon töitä.

-Joo, tehdään vaan töitä.. Alkaa oikeesti pää hajoomaan ton tuulimyllyn kanssa.

 

No, sehän halus solmia rauhaa, ettei tuu paha mieli.

-Hei, tehdäänks rauha? Peace!

-Ime munaa! Ja hae mulle sitä helvetin buranaa!

-Selvä, Horotsu!

 

Ilmeisesti Jotille tää oli sovinto, kun se lähti niin innoissaan hakemaan tien toiselta puolelta mulle buranaa, ei se niin avuton pässi ollutkaan. Vituttaa vaan toi Matts, kun se ei huomaa mitään missään koskaan, tai jos ni se on täyttä paskaa.

 

-Hei Matts! Voisitsä seuraavalle uudelle hippi-tutkijalle opettaa mun nimen ihan oikein? Oisko se liikaa vaadittu? En nimittäin haluais ampua ketään ennen puoltapäivää.

-No.. Joo. Tottakai se käy.

 

Kumman hiljaseks se meni. Tais tajuta, että jokaisen mitta täyttyy joskus. Se meni ihan valkoseks.

Jotin kipittäessä apteekkiin, Matts jatko selittämistä urotöistään.

-No niin.. Eli ne hiukset mitkä löysin sieltä rikospaikalta oli tekohiuksia.. Analysoin ne ja sen tyypin peruukkeja valmistetaan vaan Perulaisessa peruukkitehtaassa. Soitin sinne paikallisille tutkijoille ja olin neljä tuntia puhelimessa, kun selvis että sen kyseisen peruukin tilaaja oli se käyntikorttinsa rikospaikalle jättänyt Sepeteus Jaakkola. Tein sen nimellä sitten valtakunnan kattavan haun ja sain tiedot osotetta myöten selville. Sit tajusin, että se asuu mun yläkerrassa alivuokralaisena...

-Voi kristuksen kiharat! Et sit aikasemmin tehny sitä hakua sen käyntikortin takia, niinku piti! Mitä vittua sun päässäs pyörii?!

 

Jos ois peili mukana, ni voisin ehkä nähdä mun kengänkärjet, järkytyksestä naama venähti niinku jonglöörin esari.. Sit alko tää Mattsin selitys taas!

-Halusin tutkia perinpohjaisesti niinku Columbo..

-Voi vittu sä columbo haet nyt sen apteekkiin lähteneen tulppaaninpoimijan mukaas ja ratsaatte sen kuminaaman kämpän! Vittu heti!

 

Mattsin ilme oli taas sitä luokkaa, kun imuri ois tungettu perseeseen, jotain se mutisi lähtiessään.

-Joo, me hoidetaan se H..

 

Samalla, kun yritin vastustaa kiusausta olla hyppäämättä ikkunan läpi, niin eiköhän toi vitun puhelin soi.

-Haloo, puhelimessa Horatsu

-Hei..

-Kuka siellä on?

-Nimetön.

-No hei nimetön.. Mitäs sulla on sydämellä?

-Sepelvaltimot..

 

Just ku sain hermoni kuriin, niin tää menee ihan pelleilyks koko touhu.

-Just.. No harvoin sellaseen törmää jolla niitä ei olis.. Mitä helvettiä sä mulle soitat?

-Mun alapuolella asunnossa joku hullu huutaa ihan kamalasti.

-Mikä osote?

-Hinkkikuja 68 asunto 4

-Asia harvinaisen selvä.. Mä tuun sinne kohta, juon vaan kahvit ja käyn paskalla.

 

Horatsun suolistotreenin aikana, Hinkkikujan asunnossa oli taas pelit käynnissä.

 

Asunnon omistaja Pentti on kuuluisa karaokelaulaja, joka yleensä herää suu teipattuna laulamisensa takia, joko ojasta tai putkasta. Nyt hän herää teipattuna käsistään, omassa asunnossaan ja saa laulaa sydämensä kyllyydestä. Pentti kuikuilee ympärilleen ja huutaa.

-Haloo, mitä tää tarkottaa?

 

Kukaan ei vastaa, kunnes televisio pamahtaa päälle. Ja ei siellä ainakaan oo ennustaja kertomassa huomisen matalapaineista. Ääni teeveessä rikkoo hiljaisuuden.

-Hei Pentti.. Haluan pelata peliä..

 

Pentillä menee kauhusta aivot paussille.

-Mi-mitä peliä..? Mistä sä mut tunnet?

-Pentti... Olen isäsi!

 

Pentin silmät laajenevat keittolevyiksi ja sitä säestää huuto.

-Mitäh!!

 

Vittuilevana virnuilijana tunnettu Sepeteus, pitää Pentin kustannuksella omaa-kivaa.

 

-Ha-haa.. Menit Pentti lankaan!

 

Pentti pieraisee helpotuksesta, kuullessaan tämän ja sanoo helpottuneena.

-Huh huh.. Vittu ku meinas tulla slaagi! Aika hyvä juttu oli kuitenkin!

 

Tilanne saa sekopäisen käänteen, kun Pentti alkaa vuolaasti kehua Sepeteuksen "vitsiä".

-Ei se Pentti nyt niin hyvä juttu ollu..

-Ei ku oikeesti.. Olisit tosi hyvä koomikko, mä haluaisin ainakin nähä sun live-keikan!

 

Psykoottisena taaperona kasvanut Sepeteus, menee päästään pyörälle kehujen seassa. Hän ei ole tottunut kehuihin, joten hän lopettaa tilanteen, ennen kun muuttuu hullummaksi.

-Nyt Pentti hiljaa tai avaan sut ku makuupussin saatana!

 

Pentin sanasekoilu loppuu kun seinään ja Pentti nielaisee järkytyksestä, molemmilla päillä. Sepeteus saa tilaisuuden jatkaa.

-Pentti.. Tänään sinä päätät elätkö vai kuolet. Haluan pelata peliä.. Sinun on laulettava vähintään kolme levyä Michael Boltonin tuotantoa, tai hakkaan sun pään vasaralla muusiks! Jotta tiedät olla huijaamatta, kuvaan esityksesi ja olen asentanut myös verenpainetta seuraavan mittarin sinuun kiinni. Jos yläpaine laskee kertaakaan laulamisen alettua alle 240mmHg, niin vasaralla on sinulle asiaa! Rajat on rakkautta! Pelit alkakoon!

-Vai Michael Boltonia? Voi saatanan saatana..

 

Pentillä paukahtaa paskat housuun kauhusta. Nyt on Pentin aika viritellä äänihuulia. Sepeteuksen paikalle tuoma videokamera tulee näyttämään Horatsulle ja kahdelle "erilaiselle" tutkijalle, mitä Pentin esitys todellisuudessa oli.

 

Puolen tunnin kahvittelun ja pinnistelyn jälkeen, Horatsu loikkaa omaan kuplavolkkariinsa ja kaahaa kohti Hinkkikujaa.

 

Vai että joku hullu huutaa asunnossa. Voi helvetti, siel on varmaan ne Johanssonit taas pitämässä orgioita. Saatana, mä poltan sen kämpän jos niin on, tää ois jo kuudes kerta viimesen kuukauden aikana. Kummallista vaan, et aina se äijä siellä sanoo, et niil on orgiat mut sit se on yksin siellä.

No jaa, mitähän helvettiä teen sitten ku pääsen sinne. Tää matka ei oo onneks pitkä, mut voisin kuitenkin eka tsekata sen paikan ite, ennen kun niille kahelle vitun uunolle soitan asiasta..

 

No joo, sit ku mä pääsen sinne asunnolle, niin ei siellä kukaan huuda. Mitä helvettiä? Koputan oveen.. -kop-kop- Ei mitään vastausta. Kai se on pakko mennä läpi ovesta. Isännöitsijältä en jaksa mennä kysyy avaimia. Potkin tieni läpi lukkojen! Ensimmäiseks helvetinmoinen ninjapotku, PERKELE! Ei se aukee.  Ovi paukkuu, mut mitään muuta ei tapahdu. Vedän pari sarjaa kierrepotkuja. Perkele! Tää on niin rankkaa, et pitää ääneen itteään tsempata.

-Perkeleen vittu! Mulkku ovi!!!

 

Ei helvetti se aukea! Niin, tietenkin voisin kokeilla kahvasta avata.. Ja... Tottakai se aukeaa. Perkele. Ja samalla aukeaa muutakin, näky tänne helvetin kämppään.

-Mitä helvettiä täällä on tapahtunu?

 

On pakko soittaa sille Mattsille.

-Puhelusi yhdistyi minulle. Puhelimessa Matts Stein, poliisimies.

-No moro.. Se on Horatsu tässä. Tuu Hinkkikuja 68, ota se moppitukka ja tavallinen moppi mukaan. Tääl on vähä sattunu ja kovaa.

-Joo, H. Me tullaan!

 

Matts pistää puhelimen kiinni ja toivottavasti lähtee heti tänne.

Siinä mä ny mittailen sormieni kuutiotilavuutta parikymmentä minuuttia, ennen kun tehoduo saapuu paikalle. Rättisitikka kurvaa pihaan niin kovaa, et Jot melkeen tippuu kyydistä. Heti kun ne saa päänsä autosta pihalle, niin huudan;

-Matts, tulkaa jo!

 

Siinä kun sitten odottelen, ni yhtäkkiä molemmat tunkee ovesta sisään. Mattsin leuka loksahtaa näystä ja Jot tuijottaa ensimmäisenä verhoja.

-Onpas kauniit verhot, harmi ku ne ei oo mun..

 

Tota me tänne tultiin kattomaankin. Kristus!

 

Matts yleensä tuntee nää koodit, mut mä en. Nyt kuitenkin tiedän.

-Joo, täs on tää 9-6-4-2-5-6-9 Matts..

 

Se ei oo ajan tasalla, se vaan kysyy naama solmussa.

-Ai, orgasmin aiheuttama äkillinen muistinmenetys?

-No ei, se on 6-9-4-2-5-6-9... Tää on itsenäisesti henkilökohtaisella tasolla aiheutettu murha itselle.

 

Heti se Matts sen sit muistikin.

-Joo, niin se olikin juu

 

Jotilla oli tietenkin oma mieleipiteensä näistä rikoskoodeista.

-Minun mielestäni nämä rikoskoodien selitykset ovat loistavia!

 

En ollu Jotin kanssa samalla polulla.

-Nää koodit on ihan helvetin perseestä! Ne pitäis uudistaa..

 

Mua vituttaa oikeasti nää koodit ihan älyttömästi! En ollut ainut joka piti samaa kantaa asiasta. Sana "Henkilökohtaisesti" esiintyy 97% Jaakkolan-Vainion rikoskoodeissa. Se otettiin käyttöön surullisen kuuluisan "Black Patrol" -nimisen tapauksen johdosta 13-vuotta sitten. Jaakkolan-Vainion uimahalli suljettiin, jonka jälkeen paikkakuntalainen, seksihullu-uimahyppääjä Sonny Sten sairastu syvään depressioon ja jakomielitautiin. Se pimahti oikeen kunnolla ja sekotti koko Jaakkolan-Vainion useamman viikon ajaks. Porukka alko pelkäämään sitä, kun se vainos +50 vuotiaita mustia naisia. Se vainos niitä kunnolla ja ilmotti vainoamisesta ja suunnitellusta jahdista lehdessäkin!

Täys sekopää. Eritoten siks, että Jaakkolan-Vainion pakolaiskiintiö näyttää pyöreetä nollaa. Olis Sonny varmaan vieläkin "jahdissa", jos sitä ei olis laitettu lukkojen taakse. Oli se kuitenkin käyny häpäsemässä "Jaakkola jää taakse" -matkatoimiston seinäjulisteen, jossa mainostettiin kulttuurimatkaa Ulu-Mulu heimon luo Kenian alpeille. No, niin tai näin oikeusprosessin aikana huomattiin että, laki ei osaa määrätä jakomielitautista kunnolla, joten Jaakkolan-Vainion pyhäOikeus tuomitsi kaikki 3 Sonny Stenin persoonaa ehdottomaan arestiin. Sillon lakiasioista kiinnostu myös valtakunnan ruhtinas kuningas Sepeteus Jackson III. Se teki lakimuutoksen ja selvensi, että henkilö pitää tuomita henkilökohtaisesti rikoksistaan. Laki oli valmiina yhden yön kirjotusten jälkeen, aika epäselvänä vaan, ku kuningas raapusti ne neljän promillen kännissä. Kukaan ei uskaltanu nousta kuningasta vastaan, ainakaan heti. Sit meni vuosi ja alko levottomuudet, jotka johtu lakien sekopäisyydestä. Yhdistyneet lautamiehet ry kokoontu salaa ja päätti yksimielisesti karkoittaa kuninkaan sieluineen maasta, eli kuningas hirtettiin roviolla.. Lait jäi kaikesta huolimatta voimaan ja ne on samalla lailla kirjotettuna kun sillon jo.

 

Tuntuu että tässäkin asiassa mulla ja Jotilla on sukset umpisolmussa, ehkä sen ei tarvis olla kaikesta niin tärinöissään. Samaa vois sanoa tosta Mattsista, tuolta se tulee innoissaan taas kertoo mulle jotain, mikä ei varmaan kovin kiinnostavaa ole.

-H! Kato! Tuolla oli videokamera jalustalla ja lappu joka oli osotettu meille. Siinä lukee että, hmm.. "Pla..plau.." Miten toi sanotaan?

-No se sanotaan "PLAY"..

 

En nyt jaksa räjähtää taas, vittu mikä urpo..

-Matts, laitatko sen videon nyt sitten nauhuriin pyörimään.. Kiitos.

-Joo..

 

Videon jo pyöriessä huomaan, et video on joku pila, tai sit sillä hullulla on jääny jotain omia kotivideoitaan tähän nauhan loppuun. Siinä se nyt joraa aamutakissa ja keittää kahvia. Jot huomaa taas jotain hyvin ominaislaatuista.

-Onpas hienot puukengät!

-Puukengät?! Ne on kroksit vitun torvi! Ja ne on kumia.. Kelaa nyt toi nauha alkuun, niin tiedetään mitä helvettiä täällä on tapahtunu.

 

Samalla kun ihme hollannista käyttää hifitaitojaan, niin Matts miettii taas ääneen asioita

-Saadankohan me ikinä sitä tyyppiä kiinni?

-Miksei saatais? Me tiedetään sen nimi ja naamari.

 

Turha nyt tollasia enempää miettiä, työtä tää vaan on. Matts ei varmaan nuku, kun sillä on muitakin asioita mielessään.

-Mietin, että omaisiin olisi hyvä ottaa yhteyttä, mitä luulet H?

-No ei oteta. Ne on jotain saatanan kommunisteja, eikä mua sitäpaitsi huvita! Laita nyt se nauha vaan pyörii Jot, äläkä sä Matts mieti liikoja!

 

 

Nauhalta paljastuu uhrin tehtävä, ja taas se kuminaama siellä on ruudussa. Ehkä tää vois antaa jotain tietoa siitä miks se ylipäänsä tekee näitä jäyniä.

 

"-Pelit alkakoon.."

"-Vai Michael Boltonia? Voi saatanan saatana..."

 

Selvästi huomaa, et tällä nauhan uhrilla on vähä paha olla, kun se nyt heiluu pää punasena videolla ja huutaa..

"-Miks sä saatanan ukko teet näin?!

"-Miksikö? Koska se on mukavaa, päästän sellaiset kädentaidot oikeuksiin, joista en tiennyt aikaisemmin.

 

Nyt uhrilla alkaa olla jo jännät paikat, samaa pätee Jotiin. Se pitää käsiään suussa ja silmiä kiinni, hyvä lainvalvoja. Jotin hikoillessa, videolla on jännä tilanne.

Uhri huutaa hädissään.

"-M-miksi sä teet tän? Taidat vaan saada kiksit tästä?

"-Kyllä, Pentti. Olen täysin tärähtänyt nautiskelija. Lapsena en nauttinut pihapeleistä tai palloleikeistä.. Vaan siitä, kun äitini osti upouuden hellan ja työnsin grillivastusten väliin lemmikkiundulaattini Simon. Haju ei lähtenyt keittiöstä kuukausiin. Se oli elämäni onnellisinta aikaa..

 

Pentti näyttää nauhalla siltä, kun sen ois raiskannu tykistörykmentti, ei se paljoa saa sanottua.

"-Voi purjo.."

 

Samaa mieltä Pentin kanssa. Nauhan pyöriessä loppuun, tulee korvat kipeeks ja mieleen 80-luvun scifi-leffat jossa aina pään piti jotenkin hajota. Niissä vaan ei ollu syynä yleensä laulaminen. Ja sillon, ne ois ollu jotain musikaaleja. Pentti lauloi kovaa ja korkealta, ennen kun pää petti. Ei vaan oikeen hirveesti innostanu toi naamaripellen lapsuus, ei oikein pysty itekään paljoa puhumaan.

-Vai että lemmikkiundulaatin Simon..? Voi päästäisen pallit!

 

Kumpikaan ei vastaa mitään, Matts pysäyttää nauhan ja lässyttää kauhuissaan.

-Tuo mies on seonnut! Psykopaatti!

 

Jot ei näytä olevan enää kauhuissaan, kun päästiin aiheeseen psykopaatti.

-Kyllä hän on psykopaatti! Se tulee joskus jo sikiöiässä!

-Missä vitun sikiöiässä?!

-Sikiöiässä. Kun lapsi on vielä äidin mahassa, syntyy peruuttamattomia muutoksia lapsen psyykeeseen.

-Mihin tää sun jorinas nyt oikeen perustuu?

-Katsoin dokumentin "Hullut kokit ja äiti", siinä kerrottiin..

 

Miten tää Jotin lähde ei yhtään yllättäny. Vai "Hullut kokit ja äiti”.

-No joo, sä voit sen samantien unohtaa Jot. Voisit yhden asian tehdä, soita taksicenteriin ja kysy jos tänne on tilattu takseja viimesen parin tunnin aikana. Jos on, niin kysy minne se meni täältä.. Okei, tajusitko?

-Jepulis..

 

Toivottavasti se soittaa oikeeseen paikkaan, tai ylipäätään saa "vaikean tehtävän" kunnolla suoritettua. Matts kovasti miettii jotain ja eiköhän sillä oo taas liikaa soraa sydämellä.

-H.. Tämä alkaa olla jo astetta vaikeampi tapaus. Naamarimies pakotti Pentin laulamaan itsensä kuoliaaksi. Vaikea tätä on selvittää.

-No ei mun mielestä. Meidän pitää vaan saada se tyyppi kiinni.

 

Kesken lauseen, hollannin hattivatti pysäyttää mun verenkierron ilouutisellaan.

-Soitin taksicenteriin ja ne lupas lähettää auton.

-Minkä helvetin auton?! Sun piti kysyä.. tai anna olla. Perkele mä soitan sinne!

 

Meinasin nielasta kieleni, kun rupes niin veri kiehumaan. Näppäilen sitten taksicenterin numeron ja ei tarvii ainakaan linjalla roikkua, kun tosi ilonen tyyppi huutaa jo luuriin sielunsa voimasta.

-Taksicenter! Iso Ismo palvelee!

-Ylikomisario Kaino rikospaikka-asiantuntijoista päivää.

-Moikka!

-Onko tänne Hinkkikujalle tilattu taksia viimesen parin tunnin aikana? Jos ni mihin se meni?

 

Menee kymmenen sekuntia, kun tää Iso Ismo taas huutaa.

-Sieltä meni auto 1,5 tuntia sitten Jaakkola-Markettiin

-Kiitti!

-Ylikomisario.. Olis yks tärkeä asia.

-Ei nyt kiinnosta. Moi!

 

En jaksa ylimääräsiä tolloja kuunnella, kun nää kaks tomppelia on seurana, joten lyön puhelimen kiinni. Pitää Mattsiltä kysyä, jos siel marketissa on jotain tänään.

-Matts.. Se meni Jaakkola-Markettiin. Onko siellä tänään jotain ihmeellistä?

-On joo, joulunavajaiset!

-Mitä vittua?! Huhtikuussa?!

-Täällä se on aina ollut niin tapana. Siellä on myös levyjulkkarit.

-Ai, kenen?

-Esa Superstarin, sen performanssitaidetta harrastavan tangoprinssin.

 

Ehkä ne on jotain frendejä sen hullun naamarijätkän kanssa, mut jää kuitenkin mietityttämään et mitä helvettiä se naamariukko sieltä hakee?

 

 

Samaan aikaan Jaakkola Marketin surkeesti täytettyjen hyllyjen välissä, kävelee ilosesti kiroillen psykopaatti Sepeteus Jaakkola.

-Missä täällä on pulloharjat perkele! Koko kauppa on perseestä!

 

Sepeteus ei jaksa ettiä enempää, vaan lähtee infoon kysymään. Tiskin takana on haukan silmillä varustettu nuori tyttö, joka on jotenkin yli-iloinen. Ennen kun Sepeteus ehtii kissaa sanoa, muija jo alottaa selittämisen.

-Hei ja moi! Terve sulle! Kiva kun shoppaat meillä! Tarviitsä jotain jeesiä?

-Moi.. Minä haluan pelata peliä.. Annan sinulle tehtävän, jonka suoritat mukisematta. Onko selvä?

-Joo! Kivaa! Mä tykkään tällasistä leikeistä!

 

Sepeteus menee selvästi hämilleen, mutta pysyy kuitenkin omassa tutussa roolissaan.

-Kerro tie pulloharjojen luo..

 

Ilmekään ei värähdä tytöllä, kun hän lyö tiedot tiskiin.

-Hylly 62, rivi 5!

-Kiitos.

-Voi jukra kun oli kiva peli!

 

Sepeteus jatkaa matkaa kohti pulloharjoja, mutta kuulee vielä tytön ilon takana ja filosofoi itsekseen.

-Vittu mikä bimbo-friikki!

 

Hetken Sepeteus kahlaa läpi kaupan, kunnes löytää riemuiten etsimänsä.

-Jahuu! Nyt kotiin suunnittelemaan lisää jäyniä!

 

Sepeteuksen ilon katkaisee kuitenkin häntä jo hetken seurannut Raimo. Tämä takajaloille nostettu emosika, ei innoissaan katsele Sepeteusta.

-Hei naamaripelle! Mitä helvettiä sä säikyttelet täällä lapsia?!

 

Sepeteuksen riemu loppuu kun seinään ja ihmetellen kysyykin.

-Siis, anteeks mitä?

-Kuulit kyllä! Säikyttelet täällä lapsilta paskat housuun, kun näytät tollaselta! Meidänkin Mira joutu lähtee kesken leluostosten himaan vaihtamaan uudet sortsit.. Jumala loi ihmisen omaks kuvakseen, mut sut on luonu joku vitun känkkäränkkänen pellehermanni!

-Kuule nyt.. Mun ei tarvii selittää sulle puttepossu mitään. Mä ostan vaan tän harjan ja lähden himaan, okei.

 

Sepeteus lähtee jo kohti kassoja, mutta Raimo ei luovu riidan haastamisesta.

-Niin just.. Ja himassa työnnät sen harjan hanuriis halvatun friikki!

 

Sepeteuksen silmissä alkaa tulipalo ja kaupan käytävät täyttää Sepeteuksen karjasu.

-On se nyt saatana!

 

Seuraavan neljäminuuttisen aikana tapahtuu kummia siivousosastolla, josta johtuen Jaakkola Marketista otetaan myös puhelu rikospaikka-asiantuntijoille.

 

Sillä välin Hinkkikujalla.

 

Kun oon menossa autoon Hinkkikujan kämpästä, niin alkaa puhelin soimaan.

-Horatsu puhelimessa..

-No Jaakkola Marketista moikka hei ja moi!

-No terve.. Mitä sä haluat?

-Täällä sattui isoa setää kovasti..

-Okei, no me oltiin sinne jo muutenkin tulossa.

 

Suljen puhelimen ja sanon Jotille ja Mattsille puhelusta.  Hinkkikujalta oli Jaakkola Marketiin noin 5 minuutin ajomatka, mut se tuntuu ikuisuudelta, kun Jot selittää miten kukat voi auttaa maailman rauhan tuomisessa. Joudun kolme kertaa nielasemaan oksennukseni Jotin puheista. Pakko keskittyä johonkin muuhun, esimerkiksi radiossa taas kuuluu oleellista asiaa:

 

"-No niin.. Eli bussikuskit ovat menneet Jaakkolan-Vainiossa lakkoon. Syynä lakkoon pidetään lomien lyhyyttä ja irtisanomisuhan pelkoa. Jaakkolan-Vainion bussikuskien ammattiliitto B.S.E. eli Bussilla Selviät Eteenpäin, vaatii valtakunnansovittelijaa puuttumaan epäkohtiin työtaistelussa. Näitä ovat muun muassa se, että bussikuskien loman tulisi kestää vuodessa vähintään 4 kuukautta ja että bussikuskien työllistyessä he allekirjoittaisivat kirjallisen sopimuksen työnantajan kanssa siitä, ettei heitä voi millään perusteella irtisanoa..."

 

Voi ny jumalauta taas! Kyllä tää on sit semmonen maa, että voi perkele! Jos mä menisin lakkoon, niin saisin varmaan vaan potkut. Ja turpaan.

 

Onneks tää autossa istuminen ei kauaa kestä. Ku ite ajaa, niin ei tarvii kaikkea paskaa kuunnella niin tarkkaan, tällä kertaa piti valita joko Jotin sekoilut tai radion uutiset, parempi voitti.

Kuitenkin pysäytän auton ovien eteen ja siellä näyttää olevan Marketin omistaja Pena Jouninen. Se viittoo siellä lapaluut paukkuen.  Noustaan autosta ja se on vieläkin hiljaa, se johdattaa meidät peremmälle kauppaan, aina siivousosastolle asti. Sitten se näyttää kädellä lattialla makaavaa tyyppiä kohti.

 Voihan helvetti! Jätkän hanuri on nielassu monitoimimopin! Matts kattelee jäykkänä ruhoa ja ihmettelee.

-Oho.. Mies taitaa olla eloton..?

-Ihanko totta?! Jos sen suusta tulee mopin toinen pää, niin voit olla oikeassa!

 

Jot on taas oma ittensä tälläkin kertaa.

-Kamalaa! Nyt toi moppi on käyttökelvoton!

 

Yritän olla purematta leukojani sijoiltaan vitutuksesta, ja sopivasti kaupan omistaja Pena Jouninen vie huomion ja alkaa kertomaan otsa hikikarpaloilla.

-Herralla oli silminnäkijöiden mukaan sellainen naamari. Täällä ihmiset ovat oksentaneet ympäri kauppaa ja juosseet ulos maksamatta tavaroitaan.. Kyllä tämä tapaus oli tosi huonoa julkisuutta meille. Oli vielä parhaat tarjouksemme tulossa parin päivän päästä. Katso nyt, tässä on tuoreita naapiverkkareita, jotka ovat lähes rikollisen halvat, perkele!

-Nappiverkkareita? Kuka helvetin ääliö ostaa nappiverkkarit?

-Kaikki! Ne on nyt in!

-In? Mee työntää käsi hevosen sisään, niin tiedät mikä on in! Näitä perkeleen paskapöksyjä ei kukaan osta!

-Ostaa, ostaa! Se tukkuri sanoi että nappiverkkarit on in!

 

Ukko saa kohta sydärin, ellei sitä nyt rauhottele varovasti.

-Oo nyt hiljaa ja rauhotu nappiverkkaries kanssa!

 

Kauppiaan rauhoittuessa, kattelen ympärilleni ja en näe yhtäkään valvontakameraa. Heti kun ukko taas on rauhassa, niin kysyn.

-Kuule.. Missäs teillä on täällä valvontakamerat?

 

Ukko tulee lähemmäksi ja kuiskaa hiljaa.

-Ne on naisten sovituskopeissa ja naisten vessassa..

-No niin! Lähetä mulle asemalle viimesen kuukauden nauhat.

 

Ukkoa luulis paloautoks, jolla on vaatteet, kun se punastuu niin perkeleesti. Hiljaa mutisten se suostuu ja osaan kyllä olla kiitollinen. Ei vaan jaksa mokomaa pervoa kiusata, niin pysyn hiljaa.

 

Matts alkaa palautua tähän maailmaan järkytyksestä ja kysyy.

-Taisi olla naamarimies asialla?

-Joo, sehän se.. Mut ei mikään suuri ylläri ollu. En usko, et tää ois ollu suunniteltu juttu. Vahingolta vaikuttaa, vai mitä Matts?

 

Matts mittailee katseella uhria miettien, ennen kun avaa sana-arkkunsa.

-Ehkäpä, joo. Rikoskood oli 5-4-6-0-2-1-9 eli "Henkilökohtaisesti itsellä tehty toisen henkilökohtainen murha tai tappo".

 

Siinä ku mä yritän miettiä, et mitä toi tarkottaa ihan selvästi sanottuna, niin Jot on jo samalla aaltopituudella koodin kanssa.

-Koodi on yhtä selvä kuin viikonloppuni!

 

Ajatus katkeaa totaalisesti ja mielen täyttää synkät ajatukset, en muuta pysty sanomaan Jotille kun.

-No mut se on vitun kiva!

 

Vedän pari kertaa oikeen kunnolla ilmaa keuhkoihin rauhottuakseni. Sit taas pitää antaa ohjeita.

-No niin. Meidän on turha tänne jäädä näppäilee ja tsekkailee. Me tiedetään tekijä ja uhrilta ei saa lausutoa, joten lähetään himaan täältä ja jatketaan töitä taas huomenna.

 

Sit tajuan, et Mattsin auto on vielä siellä Hinkkikujalla ja mun pitää ajaa ne jonnekin. Jätkät alkaa kasaamaan kamoja, kun tajuan et pääsen nopeemmin himaan, jos en ota niitä kyytiin. Enkä kyllä jaksa kuunnella enää niitten juttujakaan, muuten ajan sillalta alas. Pitää olla vaan nopea, heti ku ne kattoo muualle.. NYT! Otan hirveen spurtin kohti ulko-ovea ja samalla heitän Mattsille kourallisen kolikoita ja huudan.

-Menkää bussilla! Moro!

 

Matts tuijottaa monttu auki ja parkasee, kun oon jo melkeen ulko-ovella.

-Mut nyt on se bussilakko....

 

Ai niin joo.. No vauhtia ei voi hiljentää, kävelkööt perkele, niin saa vähä molemmat liikuntaa. Mattsille siitä ei ainakaan haittaa ole.

 

Mä käynnistän oman luotettavan kuplani. Käy taas niin epätasasesti. On se vaan niin paska auto, että sais hakee rakennustyömaalta jotain pommeja ja lennättää koko helvetin kotteron kuuhun! No, mielummin ajan kun kävelen. Toisin kun eräät. Heh heh.. No tuliskohan jotain lisää siitä bussilakosta radiossa. Pitää kattoa ja napsauttaa radio päälle. No niin! Heti sieltä tulee uutiset, hienoa.

 

"Jaakkolan-Vainio elää nyt virallisesti kauhun vallassa. Jaakkolan-Vainion hallitus on juuri yksimielisesti valinnut valtakunnan esimieheksi Petri W. Kauhun. Kauhu tuli julkisuuteen B-luokan elokuvista "Nyrkkikita", "Meniks se syvälle" ja "Tuuppaus". Odotetun vallankaappauksen pelossa maan edellinen hallitsija suostui luovuttamaan vallan sillä ehdolla, että saa Jaakkolan-Vainion Alppien maanomistajuuden seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Uutinen on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Lisää aiheesta suorassa lähetyksessä Striptease-klubi Peran Reiästä.."

 

Tosi kiva homma! Nyt on taas helpompi olla, kun maata johtaa kangistunu perverssi. Kai pitää koko radio vaan sulkea ja ajaa himaan.

 

Helpottaa kummasti, kun pääsee pitkän ja paskan päivän jälkeen himaan. Taidan ottaa ison huikan viskiä ja meen nukkumaan. Homma onnistuu helpommin kun luulenkaan, nimittäin otan kunnon tömpsyn ja loikkaan sängylle. Ilmalennon aikana nukahdan ja rämähdän sängylle.

Hyvää yötä maailma, nähdään joskus..

 

Kuvittelin, et saan kunnon yöunet, mut taas nää on niitä toiveita, jotka ei toteudu.

Puhelin soi ja herään samantien sydän kurkussa. En tiedä mikä soi ja luulen jo, et sota on syttyny. Säikähdän niin, et hyppään sängyn yli ja tietenkin lennän pää eeltä suoraan akvaarioon. AI SAATANA! Onneks en ehtiny täyttää sitä ja ostaa kaloja. Muuten menis loppuyö Nemoa etsimässä..

Ai niin, se vitun puhelin. Kukahan se siellä soittaa keskellä yötä. Pakko siihen on vastata.

-Mitä nyt..

-Tuu tänne ruumishuoneelle heti! Sun pitää nähdä yksi tärkeä asia heti!

 

Voi perkele. Se on se saatanan Jack Nick Ohlsson ja nyt pitäis lähtee ruumishuoneelle keskellä yötä. Ajatus ei hirveesti nosta fiilistä.

-Tajuutsä kolopää yhtään mitä kello on?! Tai älä ees vastaa! Mä tuun.

 

Voi jumalauta. Taas menee unet harakoille, nyt ton yhen harakan juttuja pitäis sit mennä kuuntelemaan. No en kyllä jaksa pitää kiirettä.

 

Ajan autolla paikalle kolmessa vartissa, vaikka kävellen olisin ollu siellä jo puoli tuntia sitten. No, paikalle tullessa paikka on yhtä kuolleen näkönen, kun Jackin asiakkaat.

Pääsen sisälle, niin siellä se on Huugo Bossin lääkäritakki päällä ja myhäilee jotain tyytyväisen näkösenä.

 

-Oliko sun pakko herättää mut keskellä yötä Jack?!

-Ei, mut tuu tänne kattomaan. Penttiähän uhattiin vasaralla siinä videossa, vai mitä?

-Niin sitä laulajaa.. Joo, mitä sitten?

-Naamarimies ei bluffannu. Kato vaikka!

 

Tuijotan silmät pullollaan pöytää ja keskellä pöytää on vasara.

-Vasara, joo.. Mitä helvettiä sä nyt oot keksiny tästä keskellä yötä?!

 

Sitten se alkaa huitoo joka suuntaan ja selittää.

-No, otin tästä sormenjäljet ja kohta kollegani tuo tulokset.

 

Mitähän helvettiä tästä nyt taas seuraa? Sitten, ovesta paukahtaa Jaakkola Marketin kemikaaliosastolle haiseva kikkarapää.

-Hei! Olen Notre Dam Johansson. Lääkäri, sekä mies.

-No hei  vaan. Mä oon erittäin väsynyt ja kannan asetta.

 

Hetken hiljaisuus laskeutuu sanoistani, mutta hiljaisuuden rikkoo N.D. Johansson.

-Ne sormenjäljet olivat Sepeteus Jaakkolan vasarasta ja vasara oli rikospaikalla.

-Niin, mitä sitten?

 

En saa vastausta, vaan se tyyppi irvistää tai yrittää hymyillä ja kysyy sit.

-Oletko otettu tutkimustuloksista?

 

Sitten mun takaraivon vallannu unettomuudesta johtuva viha ottaa vallan, ja sanon herra lääkärille.

-En helvetissä ole otettu! Sä saatanan lääkärinartturunkkari kerrot mulle jotain, jonka olisin voinu itekin päätellä, jos siitä ois ollu jotain hyötyä!

 

N.D. Johansson katoaa vähin äänin ovesta ulos, samalla on pakko tiedustella Jackilta.

-Mikä vitun hiippari tuo on? Se näyttää ihan joltain rituaalimurhaaja-patologilta. Niistä tuli just ohjelma eilen, jota en kyllä kattonu. Kannattaa vaan varoa, ettei se raiskaa sua täällä tai jotain..

-Ei olis eka kerta.

 

Siinä tuli Jackilta sellanen vastaus kylmänviileesti, että menee ajatukset solmuun. Se huomaa, et menin hapoille, joten kai se haluaa jotain oleellista kertoa.

-Sitä paitsi, mä oon rakkaudessa kaikkiruokainen..

 

Menee kylmät väreet pitkin selkää, ei ihme et tyyppi tykkää työskennellä kuolleiden kanssa, jos on tollanen viirupää. Sitten se hyppää aiheeseen, jonka takia tulin tänne.

-No joo, mutta takaisin vakaviin asioihin Horatsu. Tällä vasaralla Pentti uhattiin tappaa ja sillä olisi tekijä voinut tappaa Pentin.

-Niin.. Mitä sitten? Pentti kuoli muutenkin.

 

Sitten tulee hiljasta. Jack tuijottaa mua huuli pyöreenä ja tyhjä katse pärställään. Tulee niin aavemaisen hiljasta, et mä voin selvästi tän hiljaisuuden varjolla kuulla, kun Jaakkolan-Vainion alpeilla lehdet havisee puissa. Yritän pitää järkeni kasassa, kunnes hermot menee totaalisesti.

-Tässä nyt ei taas ollu mitään saatanan järkeä tulla tänne keskellä yötä! VITTU!

 

Jack jää tuijottamaan, kun lähden ovesta hurrikaanin lailla. Paiskaan oveen niin helvetin lujaa kiinni, et se halkee. Raivoan koko automatkankin ja huomaamattani ajan kämppäni ohi. Huomaan sen vasta kun pääsen Jaakkolan-Vainion raja-asemalle. Voi perkele!

Nyt alkaa mennä hermot vielä pahemmin, käännyn ympäri ja paukautan kaasun pohjaan. Ajan niin kovaa, että yhtäkkiä oon jo kämppäni kohalla. Nousen autosta punasena ja lähen kapuamaan kohti kämppääni. Vituttaa niin ankarasti ja väsyttää, manaan koko matkan kämppääni, jollon koko talo varmaan herää. Pääsen vihdoin ja viimein himaan ja lyön oven kiinni. Se tipahtaa tietenkin saranoilta, nyt tää yö menee jo huonon maun rajoissa. Perkele! Teippaan oviaukkoon mustista jätesäkeistä "uuden" oven ja ku pääsen sänkyni viereen, ni huudan vielä kurkkuni puhtaaks.

-SAATANAN PER...

 

Tais olla verenpaineet sen verran sekasin, kun meni taju kesken huudon. Toivottavasti nyt saan vihdoin nukuttua.

 

Joo. Varttihan siinä sit meni, ennen kun joku perkele mut herättää taas! Puhelin soi taas ja ensimmäiseks huudan taas sielun voimista.

-Voi kristuksen kondylooma! Kuka vittu nyt soittaa?!

 

Se selviää heti kun vastaan.

 

-Kuka perkele siellä nyt on?

-Matts täällä moi.. Sun pitää tulla heti asemalle!

 

Ennen ku ehdin avata toisen silmäni kokonaan, Matts lyö luurin korvaan. Päässä pyörii vaan yks ajatus, minkä helvetin takia pitää yöllä soittaa? Mulla on muutenki uniongelmia ja nää kahjot kaalikullit herättelee mua jatkuvasti.

 

Kai tästä on pakko taas lähteä asemalle. Helvetti jos siellä on taas joku tukkatuppo, jonka Matts löysi päästään. Ois parasta olla tärkeetä asiaa. Hyppään sängystä ja kävelen autolle. Varsinainen näky, ku ajan kuplavolkkarilla kuplavolkkarin kokosten silmäpussieni kanssa.

 

 

 

KESKIVIIKKO

 

Matkasta en tajua mitään, kun meinaa taju mennä. Mut tuun kuitenkin ehjänä asemalle. Taidan ensiks mennä keittää vahvaa kahvia. Ehkä voin sit kysyä, et mikä helvetin hätä Mattsilla on. Kävelen kahvihuoneeseen ja vilkasen matkalla peiliin, voihan paska. Näytän siltä, kun olisin asunu viime päivät kolminkerroin roskiksessa. Toivottavasti kahvilla on siihen jotain parantavaa vaikutusta.

Heti kun pääsen istumaan nivelet naksuen, niin eiköhän hirvee pauke kuulu käytävältä ja raskas hengitys tuntuu lähestyvän. Tuijotan ovelle, kun lehmä uutta aitaa ja sit siihen tupsahtaa Matts hiki hatussa. Se ei hengitä kovin kaksisesti, mut se alkaa heti kuuluttaa tätä asiaa, jonka takia tulin.

-H! Helkkarin hienoja uutisia!

-No. Mitä nyt?

-Saatiin se naamarijätkä kiinni!

 

Jos yks lause voi totaalisesti muuttaa ihmisen olotilan, niin täs kävi just niin. Väsymyksestä ei oo tietoakaan ja aistit on tarkkana kun kärpällä tai jollain tsernobylin vesinokkaeläimellä.

-Koska te sen kiinni saitte? Missä? Mitä Hä?

-Tänään aamulla.

-Ai, onks nyt aamu?

 

Valvominen on aiheuttanu mahdollisen aivovamman lisäks, myös ajantajun katoamisen. No ei sillä väliä. Matts jatkaa taas tarinaa posket paukkuen.

-Se saatiin kiinni Jaakkola-Marketista puoli kahdeksan tänä aamuna.

-Miten?

-Se pelas Rahamaattiyhdistyksen "Kokkelipokkaa" ja sai näytöltä pyörivästä Haaraoisen kinkkumainoksesta epilepsiakohtauksen..

 

Mikään, mitä toi pullukka on sanonu, ei oo tuntunu hyvältä. Mut tällä kertaa, ei parempia uutisia sillä ois voinu olla. Yleensä näillä super-kriminaali-kahjoilla on joku heikkous. Myös Mattsillakin on heikkous, vaikkei se kriminaali ookaan. Sen heikkous on donitsit, sen takia se pystyy kumarassa esittämään uskottavalla tavalla säkkituolia. Mut Sepeteus Jaakkolan pahin heikkous oli epilepsia, tai niin mä aattelin asian.

-Siis sillä hullulla on epilepsia?

-No, ei kuulemma. Se oli vaan saanu epilepsiakohtauksen. Jack Nick Ohlsson oli sitä mieltä.

Jack? Voi helvetti.. Ei kukaan saa epilepsiakohtausta, jos ei oo epilepsiaa. Miten se Jack sen perusteli?

-Se sano, et ihmisen muokkaama nyky-yhteiskunta tekee tepposia mielenterveydelle, jolloin ihminen voi luulla saavansa epilepsiakohtauksen.

-Hä? Ei tossa nyt mitään helvetin järkeä oo. Jos mä luulen omistavani maailman isoimmat kassit, niin tuleeko mulle ne yhtäkkiä?

-No, en minä tiedä. Mun mielestä se ei liity tähän.

-Liittyy, jos joku pystyy tekemään itelleen alitajuisesti epilepsian, niin kyllä mäkin haluan alitajuisesti kasvatetut kivekset. Siis, jos tähän Jackin teoriaan on uskomista.

-Niin, ehkä se on väärässä.

-Ehkä?! Vittu se ei koskaan oo oikeessa!

 

Hyvä fiilis muuttu pahaksi. Pakko vaan jättää toi Jack diagnooseineen omaan arvoonsa.  Nyt on syytä tasata aivopaineet ja käydä tervehtimässä tätä Sepeteusta. Mielenkiinnolla vaan odotan, et minkälainen hullu siellä naamarin takaa kurkistaa.

-Missä se kaheli nyt on Matts? Pitää käydä vähä juttelemassa.

-Se on kuulusteluhuoneessa 7. Jot pitää vahtia siellä.

-Jot!? Se nyt on varmaan jo ihan sekasin siellä. Tai sit se juttelee syvällisiä tän naamariukon kanssa. No, mä meen nyt sinne.

 

Kävelen kutakuinkin maailman tyytyväisimpänä ihmisenä kohti kuulusteluhuonetta. Ei tässä sit mennykään kuukausia, hyvä niin. Pääsen kuulusteluhuoneen ovelle ja hiljasta siellä ainakin tuntuu olevan. Avaan oven ja nään ensin sekopää-naamarityypin takaraivon, ja sit nään huoneen seinän vieressä istuvan Jotin. Se lovipää tärisee kyynärpäitä järsien ihan hiessä. Heti kun se huomaa mut, se loikkaa kohti ovea, helpottunut ilme kasvoilla. En viitti sille sanoa yhtään mitään, kun se näyttää siltä, et se ois just synnyttäny neloset.

Istun pöydän ääreen ja tää Sepeteus tuijottaa mua jääkylmillä silmillään. Mittailen sitä hetken katseella, otan tutkintaan liittyvät paperit pöydältä lähemmäks. Sit se sanoo.

-Komisario Kaino.. Onpa mukava vihdoin tavata.

-Aijaa. Se on ylikomisario Kaino ja voisit nyt ottaa ton naurettavan naamarin päästä pois.

-Ylikomisario.. Se ei lähde, se on liimattu.

-Vai liimattu.. Okei. No se selittää hajun.

 

Naamarimies menee hiljaseks ja tuijottaa mua herkeemättä, alotan heti tärkeimmästä asiasta, et pääsen tosta hullusta eroon.

-Sut siirretään tänään Vainion suiston vankilaan. Saat kivan ikkunattoman yksiön sieltä. Onko sulla jotain kysyttävää?

-Mistä minua syytetään ylikomisario?

 

Menee hetki käsitellä tätä kysymystä, sen takia, et luulin eka kuulleeni väärin.

-Ai mistä? Oisko siinä jotain syytä, et syötät tyypille mopin perseen kautta?

-Ai niin joo.. No se. Se oli vähän sellainen huono päivä.

 

Se on ympäristölle ikävää, kun on tempperamenttinen, taas se todistetaan.

-Ai huono päivä?! Vittu sun takias koko perkeleen viikko on ollu yhtä helvetin huonoa päivää! Sua ei taida tekos edes kaduttaa yhtään?

-Ei. Olen kylmä ja laskelmoiva kusipää. Muistan kun naapurinlapset värjäsivät vesivärein ja pelasivat konsolein. Minä tein jotain muuta...

 

Keskeytän tän jääkaappia kylmemmän kahelin omalla veikkauksellani.

 

-Anna mä arvaan. Tungit rusakon hanuriin ja pidit sitä pierujen äänenvaimentimena samalla, kun runkkasit korkeajännitejohdolle?

-Ei ylikomisario..  Mutta pidän ideastasi. Olin kotona, laitoin lemmikki gasellini Tinon äitini hääpukuun ja paistoin sen saunan kiukaalla. Siellä tuoksui elämän loppu..

 

Jotenkin ei yllättäny yhtään, enää mikään.

-Mä voin sen arvata. Kysyn vaan yhtä asiaa. Missä helvetissä sä oot talvella pitäny jotain gasellia?!

-Sängyssäni. Minulla oli myös mangusti ja kaskelotti. Neitsyyteni minä menetin mäyrälle, jota kutsuin Dianaksi. Se...

-Älä perkele kerro enempää!

 

Meinas laatta lentää tän sankarin poikuuden lähdön takia. Hyi helvetti. Sitten se taas alotti sen.

-Ylikomisario Kaino.. Haluan pelata peliä.

 

Olin just visualisoinu Dianan ja Sepeteuksen herkän hetken, joten en nyt hirveesti kiinnostunu mistään peleistä ton kahelin kanssa.

-Kuules nyt sahanpuruaivo! Sun pelit on pelattu! Ainoa peli, mikä sua odottaa, on kiven sisällä saippuan nostelu!

 

Suora puhe sai kylmän sekopään pois tolaltaan, sit se alko nyyhkyttämään. Itkun seasta kuulu kuitenkin.

-Onko vankilassa rottia?

 

Aika outo kysymys tyypiltä, joka tappaa porukkaa niinku kärpäsiä. Mitä helvettiä se rotista kyselee.

-On siellä rottia. Kui niin?

-Ajattelin, jos yhdestä rotasta tekisin lemmikkini.

 

Salamannopeat vaistot tuli kehiin tän lauseen johdosta, samassa syssyssä tais maksa ja perna vaihtaa paikkaa. Hermot meni kuitenki, taas.

-Vittu pää kiinni saatanan sekopää! Sinä ja sun vitun lemmikit!

 

Jot ilmeisesti huomas oven ulkopuolella, että nyt keittää yli.. Se säntäs huoneeseen kun tekarinsa kadottanu mummo. Jaoin sille samantien ohjeet, kun se tuijotti kysymysmerkin näkösenä.

-Vie tuo saatanan sekopää helvettiin täältä!

-Kyllä Horotsu!

 

Tiesin hermoloman tarpeeni ja nyt se lisäänty, vitun Jot.. Oli vaan pinna jo katkennut ni huuto jatku silleki.

-Se on Horatsu senkin tulpaanintumputtaja! Vie nyt toi kaheli sinne kiven sisään ja jää sinäkin sinne!

 

Jot tajus, et parempi lähteä ja se nappas Sepeteuksen matkaansa. Mun oli pakko alkaa rauhottumaan, ettei katkee päästä kaikki suonet. Huomasin myös, et huuto oli rikkonu kuulusteluhuoneen kaakelit lattiasta.

Sepeteus Jaakkolan pelit oli loppu ja Jot lähti sitä kiikuttaa vankien odotustilaan. Sieltä se sit siirretään Vainion suiston vankilaan. Sepeteus pääsee omaan soppeensa, miettimään mitä tuli tehtyä. Yks hullu on taas kadulta pois. Mun pitää nyt soittaa vielä joku viemään se sinne. Soitan tuohon vankeinkuljetus ry:n hotlineen.

-Kuljetuspalvelu Sami Lude, moi!

-Ylikomisario Horatsu Kaino tässä moi.

-Terska! Miten voin auttaa?

-Täällä ois yks vanki vietävänä Vainion suiston vankilaan.

-Okei. Onko jotain erikoisjuttuja joita tarvii?

-Siis mitä erikoisjuttuja?

-Onks se hemmo vaarallinen terveydelle? Et pitääkö olla esim joku häkki, josta se ei pääse karkuun?

-No, joo. Jotain pitäis keksiä. Minkälaista häkkiä sä ajattelit? Sen ei pitäis päästä liikkumaan.

-Vau! Just sopivasti vein fasaaneja landelle, ne häkit on vielä autossa. Mä otan sellaseen sen!

-Ota. Muuten, miksei vanhat kuskit oo tekemässä näitä juttuja?

-Ne sai fudut! Mulla oli paremmat hinnat ja parempi palvelu. Eli Sami Luden kuljetuspalvelu! Oujee!

-Tuu nyt vaan hakee se hullu täältä, moi!

-Joo, siinä voi kestää pari päivää.

 

Ihme meininkiä taas, toivottavasti sillä on kestävät häkit, ettei toi hullu karkaa. Pääasia, et se lukitaan ikuisiks ajoiks linnaan ja sellin ovet hitsataan kiinni. Vitun typerää, ettei se heti sitä voi hakea.

 

Siinä rupesin rauhottumaan puhelun jälkeen ja samalla Matts tuli huoneeseen. Se oli enemmän ku tyytyväinen, eikä ihme. Niin olin minäkin. Se oli jotenki niin asiantuntevan olonen kaikesta ja itsetunto kasvo sillä niinku sikiön kädet.

-H! Tämä taisi olla sitten tämän tutkinnan loppu. Hyvin hoidimme asian vai mitä?

-Joo, näillä resursseilla. Mut niinku se Petri W. Kauhu sano näyttelijäuransa aikana: ”Loppu on vain alkua, alulla on juuri ja yleensä juuren jälkeen tulee varsi!”

 

 

Jotenkin Matts meni ihan hämilleen siitä, mitä sanoin. Päätin lähteä kahville tän kaiken kunniaks. Kahviosta oikein vois hakea jonkun piirakan sen kunniaks.

-Matts.. Mä käyn kahviosta hakee jotain näkkäriä parempaa. Mee kahvihuoneeseen ja laita kahvit tulemaan, mieluiten helvetin vahvaa.

-Joo, tuota.. Tuotko mulle pitsa slaissin?

-Joo.

 

Olin niin hyvällä tuulella naamarihullun kiinnijäämisestä, etten jaksanu nyt miettiä Mattsin liikoja hiilareita. Joten suostuin hakemaan sitä pitsaa.

Kahvioon piti kävellä rappuset alas, kun hissi oli pari vuotta sitten tippunu alas, traagisesti pikkujouluna, jolloin viinat oli hississä. Sillon harmitti, mut nyt liikunta tekee ihan hyvää mullekin.

Sitten ku oon omissa ajatuksissa niin, kompuroin oikeen kunnolla ja nilkka taittuu. Sit huudan hätähuudon.

-VOI PIPARI!

 

Huuto ei auta, sano räppäri homobaarissa. Sama pätee mulle tässä tilanteessa, nimittäin lennän suoraan päin jauhesammutinta. Samantien evätään mun piirakan saanti ja sen kunniaks mun pää halkasee koko jauhesammuttimen. Yhtäkkiä koko porraskäytävä täyttyy valkosesta jauheesta, mun sätkimisen aiheuttamasta äänestä ja hetken päästä ensihoitajista. Sätkiminen loppuu heti, kun saan jotain rauhottavaa ja samalla menee vintti pimeeks..

 

 

 

TORSTAI

 

Herään sairaalasta, tiedän että oon jonkun aikaa ollu jo tajuttomana. Jaakkolan-Vainiolla on supistettu kaikki terveydenhuollon palvelut yhteen ja samaan paikkaan, Jaakkolan-Vainion tieteelliseen sairaalaan.

Sairaala oli suuri 19-kerroksinen, kolkon näkönen betonimöhkäle. Sinne otettiin potilaita sisään sellasella vimmalla, että tilan loppuessa ne varmaan  teipattais seinään kiinni. Sairaalan toiminnasta kertoi jotain se, että gynekologiset, urologiset, psykiatriset, vanhukset ja kirurgiset potilaat oli laitettu kaikki samalle osastoille. Ne oli sijoitettu sinne ilmeisesti lottoamalla. Tietenkin mäkin pääsin sinne.

 

Ensimmäinen ajatus, joka porautu herättyäni päästä pihalle oli se, että miks mun munia kihelmöi. Sattuu, tää on jo ihan perseestä. Mun on pakko kurkata peiton alle ja kattoa onko siellä joku pygmi sahaamassa mun palleja irti. Nostan peittoa itku kurkussa ja..

-MITÄ VITTUA?! MUN KYRPÄ ON LÄVISTETTY PITKITTÄIN!

 

Karjun niin kovaa, että viereisen huoneen mummojen aamupesut menee uusiks.

Ei ollu mummot ainoita jotka kuuli tän, kohta tuli ovelle osastonhoitaja Marko. Se sipsutti huoneeseen pikkurilli pystyssä ja kysy heleällä äänellä.

-No.. Mikäs täällä on hätänä?

 

Mun ilme oli varmaan samanlainen kun Kolumbuksella, sillon ku se näki inkkareita. Aloin ulista hätääntyneesti, enkä saanu oikeen mitään muuta sanottua ku.

-Mitä helvettiä te ootte menny mulle tekemään?

 

Marko ei heti sanonu yhtään mitään. Katteli vaan silmät pullollaan, kun tärähtäneen näkösenä vääntelin munaani joka suuntaan. Ilmeenkään värähtämättä se sano;

-Sulla oli tajuttomuuden tila ja kun et pissinyt, niin laitettiin sulle pippeliin tollainen letku..

-En pissiny?! En kai mä nyt kuseskele tajuttomana! Ja miks tää letku on näin helvetin iso?!

-Hys! HYS! Muut potilaat hermostuu sun käytöksestä. Ja se pieni letku ei mennyt kunnolla, joten otimme järeemmät letkut kehiin.

-Mä olin alle vuorokauden tajuttomana ja te paskiaiset tungette mun kulliin paloletkun.. Miks?

 

Jaakkolan-Vainion tv:n "Sillä siististi, homo" -ohjelman juontajan näkönen osastonhoitaja selvensi asiaa, omalla persoonallisella tavallaan.

 

-Minä henkilökohtaisesti koin sen hoitotoimenpiteen tarpeelliseksi. Mutta ehkä voimme sen nyt irroittaa..

-Oikeesti.. Se ois oikeesti tosi mukavaa.

 

Se oli huojentavaa kuulla, et pääsen letkusta eroon. Huojentavaa ei ollu se, kun Markon pupillit meni sydämen muotosiks heti kun sanoin sille, et sen irrottaminen olis mukavaa. Tyttömäisen teinin äänellä se kilju.

-Hienoo! Mä haen nopeasti tuppoi, suppoi ja kumihanskat!

-No et sä saatanan halinalle tuu enää lähellekään mun vehkeitä! Käske joku naishoitsu tekee sen.

 

Riitti, et se oli laittanu sen mulle housut kenossa. Kovin surullisen näkösenä se liukeni huoneesta ja pyyhki kyyneleitään. Nyt alko vaan pyörii päässä se uni, jonka näin viime yönä. Siinä oli sellanen naishoitaja jolla oli jalat kun norsulla, perse isompi kun mun sänky ja älyttömän möree ääni, kyllästettynä haperoilla hiuksilla. Sillä oli nimikyltti, jossa nimi Martta. Aloin tosissani pelätä, jos uni toteutuis, onneks ikkuna on lähellä, niin voisin tarvittaessa hypätä siitä pihalle.  

 

Mut sit meni joka nivel lukkoon ja jokainen solu halvaantu, kun kuulin Markon huudon käytävällä.

-Martta! Huone 5! Katetri pois!

 

Voi jäniksen jäykkä joulu. Nyt rupes jo pelottaa ja surettaa! Mikähän perkeleen Uzbekistanilainen painonnostaja sieltä tulee ja vielä vääntää mun kikkelin sijoiltaan. Pistin silmät kiinni ja puristin kroppaani kasaan pelosta. Sitten kuulu sängyn vierestä jotain ihan muuta, kun möreä ääni.

-Huomenta ylikomisario..

 

Ei se oo mörkö.. Ei ainakaan äänestä päätellen. Pitääpä avata silmät.

Just ku avaan silmäni, niin se kaivaa jostain hoitokärrystä tavaraa perse pystyssä ja kyllä sen poskissa silmä lepää. Voi helvetti! Runko on just sellanen mikä pistää veren kiertämään. Siinä kun se aikansa keikuttaa hanuriaan, niin tottakai mulla tuli hetkellinen lobotomia ja en saa ulos suustani paljon mitään.

-Wau! Ollaanks me tunnettu joskus?

 

Pienen naurun saattelemana tuli vastaus.

-Ei, mutta kohta tunnet kun nyppään sulta ton letkun pois

 

Unohdin kokonaan letkun ja oli pakko tarkastaa, et onko se siellä. Kurkkaan peiton alle ja...

Oho.. Sen Martan perse aiheutti mulle sellasen stondiksen, et näytti kun mulle olis lyöty ratapalkki jalkojen väliin. En tienny, et letkutettuna voi edes seistä. Lisää ihmetystä lisäs se, kun Martta kurkkas peiton alle ja sano ihmetellen.

 

-Oho, onpas se iso.. Tosi iso..

-Eikös ookin aika massiivinen lihanuija?

 

Jos nousi ryhmysauva ylös nopeesti, niin kyllä nousi itsetuntokin oikeen kunnolla Martan sanoista. Se vähän pyöritteli silmiään ja totes.

-Mä luulin ettei noita enää käytetä..

-Mä.. Tä? Mitä ei käytetä!

 

Martta tiputti mut maan pinnalle ja meni fiilis aika reippaalla kädellä.

-Siis noita katetreja, en tienny et noin isoja katetreja käytetään enää. Nää voi tehdä tosi pahaa jälkeä limakalvoille, varsinkin jos ei oo minkään ison kalun omistaja.

 

Auts, vitun iso AUTS! Nyt rupes itsetunto harkitsee ittelleen armomurhaa.. Perkele!

Samalla kun itsetunto oli riekaleina, aloin miettii niitä rikkinäisiä limakalvoja ja sit alko pistelee alakertaa niin maan perkeleesti että. Vittu, niinku ois kulli täynnä ampiaisia jotka yrittää pistämällä päästä ulos.

-Ai saatana! Nyt sattuu ja lujaa!

 

Karjun siinä pää punasena, mut heppi ei meinaa laantua kivusta huolimatta. Kaiken keskellä tajuan, etten oo nähny kunnolla Martan kasvoja. Hyvä, koska sillon varmaan jännityksestä irtoais koko vehje juuriltaan. Oli siinä ihmettelemistä, kun pyörin niinku viottunu miekkakala kuivalla maalla. Sätkin sängyssä siihen malliin, et laitakin tipahtaa lattialle, kun nyin laidasta laitaan muna pystyssä. Asiaa ei helpota se, et Martta keinuu jalkopäässä tissit heiluen, antavan paitansa kanssa. Kulli helottaa punasena, kun muu kroppa rupee jo hieman sinertää. Sitten se nostaa päätään ja sanoo rauhallisesti.

-Hei, ota iisisti..

-HUI! Raadeltu...

 

En saa muuta sanottua, kun se kattoo mua suoraan silmiin omalla kierolla silmällään, helvetti! Muijan naama näyttää siltä, kun se ois käyny raastimessa kasvohoidossa. Ei perkele. Kauhistun totaalisesti enkä pysty edes liikkumaan, tää on ihan niinku niissä Kauhua kryptasta -tarinoissa. Hyvä puoli siinä, etten pysty liikkumaan on että neiti Face-Off napsauttaa kumihanskat käteen ja alkaa irrottaa sitä helvetin letkua irti. Sit se nojaa eteenpäin ja tarraa hepistä kiinni. Määrittele siinä sitten ristiriita, kun frankenstein-muijan kosketus tuntuu paremmalta, kun kahvitunti jumalan kanssa ja tissit keikkuu silmien eessä, niinku ne härpäkkeet kehdon yläpuolella. Nyt tuntuu taas siltä, et kohta lähtee koko alakerran paletti juuriltaan irti!

Sit se alkaa irrottaa sitä letkua ja puristaa kullista aina vaan kovempaa. Just ku se on saamassa sen irti, niin tuntuu et liian ison katetrin aiheuttama kitka, plussattuna niitten keinutissien tuijottamiseen aiheuttaa pysäyttämättömän ketjureaktion. Samalla kun letku on pihalla, niin mulla irtoo panokset putkesta, ja tietenki suoraan mun omalle naamalle! PLÄTS!

-VOI VITTU!

 

Martta repee totaalisesti, kun mä pärskin siinä omissa eritteissä. Saatana, mikä päivän alotus! Marko tulee juosten huoneeseen jonku psykologin kanssa ja molemmat siinä kattoo, kun kehrään mällissä kroppa aivan rentona. Oo nyt siinä sit oma ittes. Martta vaan toteaa Markolle ja tälle psykologille

-Joo, se suuttu ku annoin sille hylajogurttia aamupalaks.. Se heitti jogurtit ittensä päälle.

-Aijaa, okei..

 

Marko ei enempää kysele vaan lähtee kamunsa kanssa huoneesta. Martta pelasti mut aika hyvin, ja anto uuden merkityksen "jogurtin heitolle". Kyllä ihmistä voi vaan hävettää ja vituttaa samaan aikaan. Martta vaan nauraa ja sanoo.

-Voi voi.. Sä tulit. HA-HA-HAA! Vitun pelle!

 

Siis tän sanoo muija, joka näyttää siltä, et sen mutsi on synnyttäny sen pää edeltä jätemyllyyn. Sit kilahtaa oikein kunnolla ja elämäni erikoisin orgasmi on enää kaukanen muisto, kun aggressio valtaa mielen.

-Painu helvettiin siitä nauramasta, saatanan tapaturmaturpa!

 

Sit nauru loppuu, ilkkuminen loppuu ja Martta juoksee itkien ulos kämpästä. No, taisin olla vähän kohtuuton. Sori vaan, ja kiitti avusta. Onneks satun olemaan yksin huoneessani ja sopivasti ikkunan vieressä. Pystyn helposti kurottamaan verhoihin ja pyyhkii niillä nää omat mällini naamasta..

Alkaa jo vähä oksettaa. Helvetti soikoon..

 

Siinä kun pyyhkimiset alkaa olla valmiina, niin alkaa ramasemaan niin reippaasti et nukahdan x-asentoon silmänräpäyksessä. Omituinen orkku, paremmat unet!